Belizen matkailu part 2 – Viidakkoja ja Maya-raunioita

Edellisessä Belizen matkajutussa kerroin Caye Caulkerin saaresta sekä sen snorklausretkistä. Sen voi lukea täältä! Tämä kirjoitus puolestaan jatkaa luontevasti Belizen toiseen matkailun valttikorttiin – viidakoihin ja Maya-raunioihin. Belizestä nimittäin löytyy useita komeita Maya-aikaisia raunioita, joista me vierailimme yhdellä, joka tunnetaan nimellä Xunantunich. Olimme Janin kanssa molemmat sen verran vaikuttuneita kyseisistä raunioista, että päätin kirjoittaa aiheesta jokseenkin yksityiskohtaisen selostuksen, jotta myös muut reissaajat keksisivät tulla ihailemaan näitä upeita temppeleitä.

Belizen matka – San Ignacio

Väli-Amerikassa liikkuu todella paljon reppureissaajia, jotka seilaavat samoja matkareittejä maasta toiseen. Yksi näistä tallatuista reiteistä on kulkea Caye Caulkerin saarelta suoraan Floresin kaupunkiin Guatemalaan, joka on virallinen ponnahduslauta kuuluisille Tikalin Maya-temppeleille. Meidän silmiin vaikutti siltä, että jopa 90% reissaajista kulkee tämän välin saman päivän aikana. Me kuitenkin jäimme siihen kymmeneen prosenttiin, jotka päättävät tehdä pysähdyksen San Ignacion kaupungissa.

San Ignacioon pääsee Belize Citystä helposti paikallisbussilla (5,5 USD), joita kulkee vähintään kerran tunnissa, ja matka kestää 2-3 tuntia. Mikäli on tulossa Caye Caulkerilta, satamasta voi napata taksin, joka kuljettaa näppärästi parin kilometrin matkan bussiasemalle. Belizen paikallisbussit ovat Väli-Amerikalle tyypillisiä ’chicken buseja’, eli matkustuskäyttöön muunnettuja vanhoja USA:n koulubusseja. Niissä on sitä paikallistunnelmaa parhaimmillaan, kun bussit ahdetaan viimeistä paikkaa myöten täyteen, ja bussi paahtaa maantietä ikkunat auki, kun ilmastointia ei tietenkään ole.

San Ignacion ykkösjuttu on niin sanottu ”ATM Cave”, mikä on jonkinlainen luolaseikkailu salaiselle Mayojen uhripaikalle. Me emme tätä retkeä ostaneet, koska hinta oli varsin korkea (noin 90 USD), ja luolia on tullut muutenkin nähtyä paljon aiemmilla reissuilla. Koska moni reissaaja kuitenkin haluaa kokea tämän jännittävän aktiviteetin, kenties sen takia Xunantunichin Maya-rauniot jäävätkin niin monelta huomaamatta. 

Belizen matka – Xunantunichin Maya-rauniot

Xunantunichiin pääsee nopeasti San Ignaciosta, ja temppeleillä on helppo poiketa matkalla Guatemalaan. Nappasimme aamulla paikallisbussin (n. 0,40€), joka oli matkalla rajalle, ja kerroimme, että haluamme jäädä pois raunioiden kohdalla. Bussi jätti pienen lossin eteen, jolla pääsee ilmaiseksi pienen joen ylitse. Saimme myös jättää rinkat lossiin siksi aikaa, kun menimme tutkimaan temppeleitä. Lossilta on Xunantunichiin matkaa reilu kilometri, jonka pääsee helposti kävellen, tai sitten voi myös koittaa hypätä jonkin auton kyytiin.

Sisäänpääsystä Xunantunichiin ei tarvitse pulittaa kuin vain viisi dollaria, ja vietimme alueella noin tunnin. Alueen päätemppeli kohoaa 45 metrin korkeuteen, ja ylhäältä avautuu häikäisevät näkymät niin Belizen kuin myös Guatemalan puolelle! Lisäksi, verrattuna moneen muuhun raunioalueeseen, Xunantunichilla sai olla todella rauhassa, eikä suuria turistimassoja näkynyt. Siksi alueella näkyikin useita mölyapinoita sekä liskoja. Täällä tuli todellakin sellainen fiilis, että ”Jestas, täällä me oikeasti ollaan Väli-Amerikassa!”

Kun raunioita on tullut ihasteltua tarpeeksi, päätien varresta on helppo napata taksi suoraan rajalle (n. 5 USD), ja rajamuodollisuudet Guatemalaan sujuivat ainakin meidän kohdalla todella nopeasti. Rajan toiselta puolelta on myös helppo napata jatkoyhteys Floresiin. Mielestämme San Ignacio ja Xunantunich ovat todellakin vierailemisen arvoisia kohteita, eikä Floresiin kannata kulkea välttämättä sillä nopeimmalla express shuttlella. Parhaimmat paikat löytyvät joskus sieltä matkan varrelta!

You may also like

2 kommenttia

  1. Onpa kiva lukea juttujasi ja katsella upeita kuvia ja maisemia! Muistatko, miten kiinnostunut olit pienenä, kun tietsikalla katsoit luontorompusta “kaikki hait ja rauskut”?! Hyvää matkaa, me seuraamme. T. mummi ja ukki

    1. Kiva kuulla! “Hait ja rauskut” on jäänyt kyllä todella hyvin mieleen, kun sitä tuli katsottua niin moneen kertaan. Nyt niitä pääsi sitten näkemään ihan oikeassa elinympäristössä. Terveiset sinne Suomeen! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *