Cotopaxi – Ensikosketus Andeihin

Aamu valkenee Ecuadorin vuoristossa. Reissaajat kömpivät hiljalleen sängyistään ylös ja astelevat pihalle katsomaan, kun aamuaurinko valaisee ympäröivät vuoret vasten sinistä taivaanrantaa. Terävät huiput kohoavat joka suunnassa, mutta näistä kirkkaimpana säkenöi lumihuippuinen Cotopaxi (5897m), joka itseasiassa on maailman korkein aktiivinen tulivuori. Reissaajat siirtyvät vähitellen sisälle runsaan aamupalapöydän ääreen, jonka jälkeen on aika suunnata päivän jännittäviin aktiviteetteihin. 

Secret Garden Cotopaxi – Hostelli vuorten keskellä

Ikimuistoisten hostellien sarja sai jatkoa Secret Gardenista, joka sijaitsee keskellä Ecuadorin vuoristoa 3500 metrin korkeudessa. Hostelliin myydään useamman päivän all-inclusive-paketteja, joihin sisältyy kuljetus Quitosta, kaikki ruokailut, välipalat ja eväät, sekä kaksi opastettua vaellusta (lyhyt vaellus vesiputouksille ensimmäisenä iltapäivänä sekä pidempi setti Pasochoan huipulle toisena päivänä). Lisäksi tarjolla on useita retkivaihtoehtoja kohtuulliseen lisähintaan, joihin ilmoittaudutaan aina retkeä edeltävänä iltana. 

Hostellin mukavuuksiin kuuluu myös poreallas, joka oli luonnollisesti paras paikka pitkien vaellusten jälkeen. Huoneita koristavat myös tulisijat, jotka sytytettiin aina iltaisin! Roihuavat tulet iltasella toivatkin kotoisasti mieleen Suomen Lapin ja autiotuvat. Koska ollaan kuitenkin Etelä-Amerikassa, tiluksilta löytyi myös paljon muita asukkeja, sillä pihamaalla käyskenteli toistakymmentä laamaa ja alpakkaa, ja hostellikoiriakin löytyi useampi.

Tärkeimpänä kuitenkin kiitos wifi-vapaan ympäristön, majoittuminen Secret Gardenissa oli todella lämminhenkinen ja unohtumaton kokemus.

Vaellus Pasochoan huipulle (4200m)

Ensimmäisenä kokonaisena päivänä kävimme huiputtamssa Pasochoan, joka kävelytahdista riippuen kestää 5-6 tuntia. Vaellus oli vaikeusasteudeltaan oikein sopiva ja erittäin hyvää totuttelua korkeampaan ilmanalaan. Olimme erittäin onnekkaita sään kanssa, sillä hetken jo näytti, että tiheät pilvet piirittävät vuorenhuipun kokonaan, mutta korkeammalle kiivetessämme pilvet onneksi kaikkosivat, ja ylhäältä avautuivat henkeäsalpaavat näkymät joka suuntaan!

Cotopaxin jäätikkö (5100m)

Vierailun kolmantena päivänä suuntasimme kohti Cotopaxin tulivuorta, ja tavoitteenamme oli saavuttaa ensin Cotopaxin basecamp ja sen jälkeen jäätikön reuna. Tämä eeppinen retki onkin yksi Secret Gardenin suosituimmista lisäaktiviteeteista. Minibussilla pääsimme onneksi 4500 metrin korkeuteen, joten nousua jäätikölle jäi ”ainoastaan” 600 metrin verran, ja ajallisesti nousussa menikin vain noin tunti ja 15 minuuttia. Vaikka ilma tuntuikin kohtuullisen ohuelta, oli helpottavaa huomata, että korkeusero ei kuitenkaan juuri vaikuttanut omaan kroppaan. Eihän meikäläinen nimittäin näin korkealla ollut ennen vaeltanutkaan!

Jos ylös kapuaminen otti oman aikansa, niin alas tultiinkin sitten vauhdilla. Parkkipaikalla nimittäin purettiin maastopyörät minibussin katolta, heitettiin kypärät päähän, ja kurvailtiin kuoppaista serpentiinitietä alas kansallispuiston sisäänkäynnille. Vajaan 15 kilometrin matka taittui huomaamatta noin puolessa tunnissa! Vesisade alkoi juuri sopivasti, kun pääsimme maaliin, ja siitä olikin sitten hyvä jatkaa takaisin hostellille, porealtaaseen ja ruokapöytien ääreen.

Alkaa hiljalleen tuntua hassulta jatkuvasti todeta, että viimeisimmät aktiviteetit hurahtavat aina reissun kohokohtien joukkoon, mutta näin vain kävi taas Cotopaxin ja Secret Gardenin kohdalla! Varsinaisena ulkoilma-aktiviteettien ystävänä kyseinen ympäristö aktiviteetteineen oli parasta, mitä reissulta voi toivoa. Cotopaxi sai myös janoamaan lisää vuoristoilmaa ja vaelluskilometrejä. Onneksi näitä on paljon tiedossa tulevien viikkojen aikana!

You may also like

4 kommenttia

  1. Ukki ja mummi rohkenee kysyä kasvillisuudesta: mitä noin korkealla kasvaa, mitä puita, kukkia ym? Mitä kasvillisuusvyöhykkeitä? Take care!

    1. Aika vähän kasvillisuutta on tosiaan näissä korkeuksissa. 4000 metriin asti näkyi vielä erilaisia pensaita ja puita, mutta sen jälkeen mielestäni alkoi kasvillisuus vähenemään entisestään. En kuitenkaan osaa tarkemmin sanoa mitä lajikkeita. Cotopaxin tulivuorella ei sitten näkynyt oikeastaan mitään kasvillisuutta, ja alava maa vuoren ympärillä muistutti itseasiassa hyvin paljon islantilaista maisemaa, mikä tosin varmasti johtuu myös tuliperäisyydestä molemmissa maissa. Terveisin, Esra

    1. Moi Timo, mahtavaa kuulla! 🙂 Etelä-Amerikka on kyllä huikea manner, joka on hurmannut meikäläisen ihan täysin! Terkuin, Esra

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *